Jes, paljon juttuja ja vähän unta. Ei siis oo optimaali, mutta eräs yötyöläinen Lahdesta on jo monta vuotta sanonut, että väsyneenä on hauskempaa. Tällä viikolla niin totta! Oon vihdoin päässyt nauramaan kunnolla niin, että muut kuulee ja... No kuulee sitä mun legendaariseksikin nimitettyä naurua. Mä tykkään nauraa, kun sillon yleensä on hauskaa, ja hauska on kivaa. Kivaa, kun on kivaa!
Jos tätä nyt kronologisesti aikajärjestykssä kirjoittaa, niin toissa viikollakin oli jo tosi kivaa. Oon istunut kahviloissa monena iltana, monen eri ihmisen kanssa juoden kaakaota ja puhuen kevään piknikeistä. Lämmintä säätä odotellessa. Swizz Quizz tarjosi tilaisuuden testata tietämystä Sveitsistä. Joukkueemme koostui itseni lisäksi kahdesta tanskalaisesta ja saksalaisesta. Täytynee todeta, että tietämyksemme oli vajavaista, mutta visan maisteluosuudet ja kisan jälkeinen juustofondue saivat neljänneksi sijoittuneen joukkueemme hymyilemään.
Jokaisessa urheilulajissa, joita täällä harjoitan, on näkynyt myös se ei-niin-hauska -puoli. Mitähän ajattelin, kun jätin säärisuojat Suomeen?! Siis mitä, täällä Juralla sataa lunta ja mä koitan hiihtää pertsaa liisterit pohjassa... Ai sauna ei kuulu uimahallin hintaan? Uiminen hallissa on kyllä liian pro-touhua. Tykkään enemmän tosta sauna-laituri-hyppää! -yhdistelmästä.
Viime keskiviikkona suomalaiset täällä oli poikkeuksellisen hauskaa seuraa. Tai siis ainahan suomalaiset on, mutta tuolloin erityisesti. Ympäristön suojelusta puhuminen saksan kielellä toi mieleen 90-luvun helmen. Nyt mäkin ymmärrän miksi sana Hausmüll naurattaa ;) Samaisena keskiviikkoiltana myös todistimme epäluuloisille kämppiksille, että raamiksessa voi olla hyvinkin hauskaa. Päivän sanoja: Hausmylly, Fil. ja ilo.
Torstaisen teologioluen sanaselitysillan (kupla-kuppa) jälkeen viikko huipentui viikonloppuun Sveitsin Gold coastille, Sveitsin O.C. Hyvän ystävän, neiti A:n, kanssa pääsimme hoitamaan toisen ystävän kissaa, kissan perheen seikkaillessa jossain tuolla vuorilla. Majoituspuoli oli todella hulppea kaikilla herkuilla, joihin kuului automaattivaihteinen Volvo C30. Lauantaina kuluikin päällisin puolin tien päällä, välillä pysähdellen suomalaisella kevättorilla, Rheinfallissa (kuulemma Euroopan suurin vesiputous) ja Kontanzissa Saksan puolella Bodenseen rannalla. Lähes joka toisella autolla nähtiin Sveitsin kilvet, ja niin ymmärtää miksi: Saksa on niin halpa. Meidän roud trip kääntyikin ostosmatkaksi, ja tällä kertaa kenkien sijaan mukaan lähti kaksi laukkua. Ai joo, kannattaa välillä ottaa se passi mukaan, ni ei tarvii rajoilla hikoilla!
Oon vaan päässyt tekemään kivoja juttuja, ja tänään pääsin tekemään vähän rippikoulutyötäkin Zürichissä suomenkielisessä messussa. Oon kyllä aika liekessä tulevan kesän kesäteologin hommista toistaiseksi mulle tuntemattomassa rannikkokaupungissa Suomessa. Vaikka kesään onkin vielä (onneksi) aikaa, Suomi liittyy lähitulevaisuuteen niin, että pääsiäiseksi oon taas lentämässä sinne... Jeejee Levi, ihan jees Kontiolahti ja niin huippuu tulla tänne takaisin!
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Alppielämää
Sanojen kuvailemaa
Terveisiä Gräubundenin kantonista, josta löytyy mm. Davos, St. Moritz ja Dario Cologna. Vietin viikonloppua erityisesti St. Moritzissa ja tänään osallistuin Engadin Skimarathoniin. Reilu 10 000 muun hiihtäjän kanssa, ja muistin taas miksi en tykkää massahiihdoista. Kuljetuksia lähtöpaikalle oli liian vähän, lähtöpaikalla oli ihmismuuria joka kohdassa ja myöhästyin lähdöstä 4 minuuttia. Toisaalta sain hiihtää ekat 6km yksin leveillä baanoilla. Mut yleisesti viikonloppuna meni kyl lähes kaikki pieleen, ja sudetti niin, etten osannu nauttii mistään. Junassa ehkä vähän kuitenkin aikas makeista maisemista.Edellisviikonloppu kului sekin kisaten Alpeilla, mutta ihan eri fiiliksellä. Korkeakoulujen skabat järjestettiin Feutersoeyssä. Sielläkin ihan todella upeet kelit, ja ainoan varjon taivaalle heitti kavereina mukaan tulleet tutut kurkkukipu ja yskä. Kaksipäiväisten kisojen ekan päivänä koin ensimmäisen seinän moneen vuoteen. Sunnuntain kisaan lähdinkin raglette-tankkauksella. Sain yöpaikan vuokranantajan vanhempien alppiasunnossa, jossa huolto pelasi! Sain enemmän kuin olin osannut edes toivoa! Sunnuntaina pääsin myös vihdoin kelkkailemaan. Menimme pienellä jengillä Zweisimmeniin. Ensin matkustettiin dösällä ylös, vuokrattiin puiset pienet kelkat ja lähdettiin tulemaan alas. Alamäki oli semmoset 7km, kapeaa ja mutkaista tietä. Kelkan ohjaaminen olikin silleen rankkaa, että alhaalla olin ihan hapoilla, mut just mahtavaa!
Feutersoeyssä vastaan tuli lisää suomenkielen taitajia. Alkuun melkein jo luulin, että osaan sveitsinsaksaa, kun ymmärsin. Mutta tää jätkä puhui oikeesti suomea. Hänen äitinsä on Suomesta. Alan tässä tajuumaan, miksi ihmiset jää tänne, siis työn tai puolison lisäksi: Tää vaan on niin upee maa! Vaikka tällä viikolla kuulinkin paljon negatiivisia juttuja sveitsiläisistä, jatkoaika täällä ei enää kauhistuta vaan houkuttais aika paljon.
Oon todella ihastunut Berniin ja päätin tehdä jotain, että saadaan edes vähän olla yhdessä. Hain huonetta opiskelija-asunnoista ja sainkin (jollei takaiskuja tuu)! Tosin vain toukokuuksi, mutta sekin kelpaa mulle. Sitten teologien torstaioluelta ei tarvii juosta liian aikaisin junalle. Ja yksi tän viikon mahtavista jutuista oli suomenkielinen raamis. Se oli semmoi keidas, sanaa ja rukousta suomenkielellä. Ja naurua, jei! Hyvät läpät tuli niin uniin, että heräsin omaan nauruuni. Hahaa :D
Fazit. Ja ja, viel Langlauf mit Krippe... Aber in der Sonne sind die Loipen just awesome! Ich mag Bern und für Mai habe ich ein Zimmer in Bern bekommen, jippii! Und ich bin verliebt in die Schweiz. Falls jemand hat eine Idee wie ich hier bleiben kann, bitte erzälh mich! Im nächsten Sommer habe ich schon ein Job in Finnland...
Kuvien sanelemaa
 |
| Gstaad |
 |
| Feutersoey |
 |
| Sparmoosen-Zweisimmen 7km kelkkamäki |
 |
| Treenimaastot Aeschiriedissä |
 |
| Erasmus skiweekend Fischalp |
 |
| Fiesch |
 |
| Fieschalp |
 |
| Jossain Wallisissa |
 |
| S-chanf, Engadin Skimarathon, maali |
 |
| Ja alhaalla Flachlandissa on jo kevät! Viime viikolla tohon takapihan pellolle levitettiin paskaa ja Zürichissä on +14 |
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Mahdollisuuksia ja elämyksiä
Jes! Paluu Sveitsiin! On kyl mahtava tilanne, kun kaikki on tuttua ja voin vaan nauttia. Plussaa: Tunnen itseni tosi sveitsiläiseksi ostettuani GA:n (General Abo). GA on lippu, jolla voi matkustaa lähes koko Sveitsissä ilmaseksi! Tai eihän paikallinen VR, eli SBB, ilmaista huvia tunne, mutta maksamalla könttäsumman kerralla, voi mennä miten huvittaa. Mulla on nyt aivan mielettömät mahdollisuudet! Mä voin tehdä mitä vaan!
Kevätlukukausi pärähti käyntiin ja on ollut aivan huikee viikko! Ainoa takaisku oli kuulla, että joudun uusimaan kreikkaa 5 pisteen verran, ja keväällä olis aika pakko saada ne 28 noppaa pistetilille... Mut tällä kertaa on mielenkiintoisia kursseja ja ne on järkevästi lukujärjestyksessä, vaikka se tarkoittaa, että sängystä täytyy ryömiä ylös pari kertaa viikossa epäinhimillisen aikaisin.
Suksipussikaan ei enää paina niin paljon kuin ennen, vaan se alkaa tuntua jo olkapäähän asennetulta raajalta. Uutta raajaa raijatessa oon saanut ehkä sääliviäkin katseita, mutta myös se on myös tuonut sympatiaa. 1) Kiitos Lufthansa! Ei ylimääräisiä maksuja suksista! 2) Kun näyttää eksyneeltä uudessa paikassa etsiessä latuja, saattaa paikallinen autollinen ihminen ottaa kyytiin ja viedä ladun luo! Multa ei kuitenkaan irronnut sympatiaa vanhemmalle miehelle unisex-pukuhuoneessa, joka ei ymmärtänyt lähteä syömään energiapatukkaansa muualle mun vaihtaessa vaatteita...
Treenaamisen vastapainoksi tarvitaan palautumista, mut kans muita huveja. Uudet Erasmus-opiskelijat ovat saapuneet ja Erasmuksenkin osalta on uusi kausi korkattu. Viikolla oli parina iltana kaikkien kesken tutustumista. Keskustelun aloittajina toimivat hyvin kolme peruskysymystä: nimi, maa ja oppiaine. Ja viikonloppu vietettiin pienemmällä porukalla ALPEILLA! Koko Skiweekend meinasi mennä ohi, kun sorruin Aku-maiseen pohdiskeluun, että pitäiskö lähteä vai ei. Ja hetken jo näyttikin, että jään kotiin haaveilemaan, mutta sitten saapui ilouutinen ja vieläpä huokeella hinnalla. Isot kiitokset Anitalle ja Annalle!
Skiweekend tapahtui Fieschalp:ssa Wallisin kanttonissa, jossa majapaikka oli aivan rinteiden vieressä noin 2000 metrissä. Laaksosta ylös matkattiin köysiratavaunulla (Seilbahn), jossa ensimmäisellä matkalla matkustajia viihdytettiin perinteisellä sveitsiläisellä musiikilla. Tuo musiikillinen matka oli oma neitsytmatkani kyseisellä kulkupelillä. Se oli niin jees jo maisemienkin puolesta, että ajelin sillä ylös alas muutamaan otteeseen.
Ja hei, täälläpä paistaa aurinko! Rinteet näyttivät TOdella houkuttelevilta, mutta mä lähdin hiihtämään... Ja sattuipa niinkin, että viikonloppuna messissä oli kaikkiaan kolme suomalaista, joilla kaikilla on kilpahiihtotaustaa. Ulkomaalaisten silmissä on nyt kuva, jonka mukaan KAIKKI Suomessa hiihtää. Rinteitä lukuunottamatta pääsin kuitenkin osaksi Alppi-elämää lauantaipäivän päätteeksi. Oli kuin otos suoraan leffasta, jossa oven avatessa on jo bileissä! Jeejee Alpit!
Kevätlukukausi pärähti käyntiin ja on ollut aivan huikee viikko! Ainoa takaisku oli kuulla, että joudun uusimaan kreikkaa 5 pisteen verran, ja keväällä olis aika pakko saada ne 28 noppaa pistetilille... Mut tällä kertaa on mielenkiintoisia kursseja ja ne on järkevästi lukujärjestyksessä, vaikka se tarkoittaa, että sängystä täytyy ryömiä ylös pari kertaa viikossa epäinhimillisen aikaisin.
Suksipussikaan ei enää paina niin paljon kuin ennen, vaan se alkaa tuntua jo olkapäähän asennetulta raajalta. Uutta raajaa raijatessa oon saanut ehkä sääliviäkin katseita, mutta myös se on myös tuonut sympatiaa. 1) Kiitos Lufthansa! Ei ylimääräisiä maksuja suksista! 2) Kun näyttää eksyneeltä uudessa paikassa etsiessä latuja, saattaa paikallinen autollinen ihminen ottaa kyytiin ja viedä ladun luo! Multa ei kuitenkaan irronnut sympatiaa vanhemmalle miehelle unisex-pukuhuoneessa, joka ei ymmärtänyt lähteä syömään energiapatukkaansa muualle mun vaihtaessa vaatteita...
Treenaamisen vastapainoksi tarvitaan palautumista, mut kans muita huveja. Uudet Erasmus-opiskelijat ovat saapuneet ja Erasmuksenkin osalta on uusi kausi korkattu. Viikolla oli parina iltana kaikkien kesken tutustumista. Keskustelun aloittajina toimivat hyvin kolme peruskysymystä: nimi, maa ja oppiaine. Ja viikonloppu vietettiin pienemmällä porukalla ALPEILLA! Koko Skiweekend meinasi mennä ohi, kun sorruin Aku-maiseen pohdiskeluun, että pitäiskö lähteä vai ei. Ja hetken jo näyttikin, että jään kotiin haaveilemaan, mutta sitten saapui ilouutinen ja vieläpä huokeella hinnalla. Isot kiitokset Anitalle ja Annalle!
Skiweekend tapahtui Fieschalp:ssa Wallisin kanttonissa, jossa majapaikka oli aivan rinteiden vieressä noin 2000 metrissä. Laaksosta ylös matkattiin köysiratavaunulla (Seilbahn), jossa ensimmäisellä matkalla matkustajia viihdytettiin perinteisellä sveitsiläisellä musiikilla. Tuo musiikillinen matka oli oma neitsytmatkani kyseisellä kulkupelillä. Se oli niin jees jo maisemienkin puolesta, että ajelin sillä ylös alas muutamaan otteeseen.
Ja hei, täälläpä paistaa aurinko! Rinteet näyttivät TOdella houkuttelevilta, mutta mä lähdin hiihtämään... Ja sattuipa niinkin, että viikonloppuna messissä oli kaikkiaan kolme suomalaista, joilla kaikilla on kilpahiihtotaustaa. Ulkomaalaisten silmissä on nyt kuva, jonka mukaan KAIKKI Suomessa hiihtää. Rinteitä lukuunottamatta pääsin kuitenkin osaksi Alppi-elämää lauantaipäivän päätteeksi. Oli kuin otos suoraan leffasta, jossa oven avatessa on jo bileissä! Jeejee Alpit!
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Lomaa, lukemista ja kokemista
Syksy ylitti kaikki odotukset ja aikakin on ehkä silottanut vastoinkäymisiä. Kaikki suunnitelmat ovat lähes toteutuneet, mutta hiihto takkuaakin pahasti. Suomessa oli siis tarkoitus hiihtää paljon ja paljon paremmin kisoja 1½ kuukautta. Ikävästi yskä, nuha ja kurkkukipu jarruttaa mun menestystä ja estää jopa lähtöviivalle pääsemistä. Vaikka olisikin terve, mitalit jaeltaisiin kuitenkin eri osoitteisiin; viitenä päivänä suksilla koko syksynä Sveitsissä ei ehkä oo se tie onneen...
Jos en oo ollu ladulla, oon nukkunut uskomattomia määriä ja lukenut tentteihin. Tentteihin lukemisesta tulikin arvaamatta hyvinkin aggressiivista. Maailman muista kirkkokunnista löytyikin luterilaisuuden edustajana käsittämättömiä juttuja. Ekumenia on helpompaa kentällä, paperilla erot vaan syvenee.
Sitten lensin tenttimatkalle Berniin. Ja nyt tiedän, kun puhuttiin tenttipelosta, että mitä se on. Ensimmäiset suulliset tentti jännittivät yhtä paljon kuin hiihtokisat. Huoneessa mun lisäksi oli luennoitsija ja assistentti. Luennoitsija latasi kysymyksiä ja assistentti kirjoitti mun sanelemat vastaukset. Vartti aikaa vakuuttaa, että jotain osaan. Toisin kuin hiihdossa, täältä niitin menestystä! Kaksi suullista tenttiä SAKSAN kielillä läpi!
Tenttireissu kesti reilut kolme päivää, mut siinä ajassa kerkee tapaamaan neljää eri kansallisuutta, näkemään kaksi eri maata ja kokemaan asioita, joita ei ole ennen tehnyt. Sveitsissä hyvästelin saksalaisen erasmus-kaverin ja puolalaisen ystävän, iloisia jälleennäkemisiä paikallisten opiskelukavereiden kanssa, olin ekaa kertaa Starbucks:ssa ja jäin kiinni pummilla matkustamisesta. Käytin ulkomaalaiskorttia ja puhuin itseni ulos maksuvelvollisuudesta. Omatunto oli kuitenkin niin huonona, että mun oli ostettava lippu jälkikäteen.
Mut Saksa ja Nürnberg oli se toinen kohde. Oonpas iloinen, että pääsin sinne käymään! Kävin tsekkaamassa kaverini vaihtokaupungin, ja Nürnberg on upea! Linna, vanha kaupunki, joen varsi, natsipaikat. Seisoin samoilla paikoilla kuin Hitler. Kaverini oli myös mahtava opas, ja opas, joka kulki just oikeaa vauhtia, että mäkin osasin pysähtyä. Kiitän siitä ja koko vierailusta! Paikallinen tuntee myös parhaat ruokapaikat. Ah, perunasalaatti ja bratwurst! Yhden yön ja iltapäivän jälkeen lentokone lennättikin mut jo takaisin. Mut parin viikon päästä paluu Switzerlandiaan, jei!
Jos en oo ollu ladulla, oon nukkunut uskomattomia määriä ja lukenut tentteihin. Tentteihin lukemisesta tulikin arvaamatta hyvinkin aggressiivista. Maailman muista kirkkokunnista löytyikin luterilaisuuden edustajana käsittämättömiä juttuja. Ekumenia on helpompaa kentällä, paperilla erot vaan syvenee.
Sitten lensin tenttimatkalle Berniin. Ja nyt tiedän, kun puhuttiin tenttipelosta, että mitä se on. Ensimmäiset suulliset tentti jännittivät yhtä paljon kuin hiihtokisat. Huoneessa mun lisäksi oli luennoitsija ja assistentti. Luennoitsija latasi kysymyksiä ja assistentti kirjoitti mun sanelemat vastaukset. Vartti aikaa vakuuttaa, että jotain osaan. Toisin kuin hiihdossa, täältä niitin menestystä! Kaksi suullista tenttiä SAKSAN kielillä läpi!
Tenttireissu kesti reilut kolme päivää, mut siinä ajassa kerkee tapaamaan neljää eri kansallisuutta, näkemään kaksi eri maata ja kokemaan asioita, joita ei ole ennen tehnyt. Sveitsissä hyvästelin saksalaisen erasmus-kaverin ja puolalaisen ystävän, iloisia jälleennäkemisiä paikallisten opiskelukavereiden kanssa, olin ekaa kertaa Starbucks:ssa ja jäin kiinni pummilla matkustamisesta. Käytin ulkomaalaiskorttia ja puhuin itseni ulos maksuvelvollisuudesta. Omatunto oli kuitenkin niin huonona, että mun oli ostettava lippu jälkikäteen.
Mut Saksa ja Nürnberg oli se toinen kohde. Oonpas iloinen, että pääsin sinne käymään! Kävin tsekkaamassa kaverini vaihtokaupungin, ja Nürnberg on upea! Linna, vanha kaupunki, joen varsi, natsipaikat. Seisoin samoilla paikoilla kuin Hitler. Kaverini oli myös mahtava opas, ja opas, joka kulki just oikeaa vauhtia, että mäkin osasin pysähtyä. Kiitän siitä ja koko vierailusta! Paikallinen tuntee myös parhaat ruokapaikat. Ah, perunasalaatti ja bratwurst! Yhden yön ja iltapäivän jälkeen lentokone lennättikin mut jo takaisin. Mut parin viikon päästä paluu Switzerlandiaan, jei!
torstai 10. tammikuuta 2013
Lomaa Suomessa
Suomeen lentäminen tuntuu jotenkin aina olevan hankalaa. Marraskuussa matkalaukku ei seurannu mun matkareittejä, ja viime kerralla 23.12. lennot oli monta tuntia myöhässä. Aatonaattona muutama muukin ihminen halus päästä kotiin jouluksi. Mut 16 tunnin matkustus oli kuitenkin aika kivaa, kun Bernistä samaan junaan hyppäsi suomalaistyttö, jonka oli nähnyt vain kerran aiemmin syyskuussa. Geneven lentokentällä oli ihan hauskaa odotella 4 tuntia, kun oli seuraa. Vaikka raaka kala on epäilyttänyt mua, päädyttiin syömään sushia. Aikas todella hyvää! Ekan lennon jälkeen päästiin odottelemaan lisää Kööpenhaminaan. Siellä kuitenkin meinas tulla tilannetta, kun lentolippuja pitikin vaihtaa. Mut päästiin kotiin. Oli mahtavaa nähdä lunta, kun omilta kulmilta kaikki oli just sulanut pois.
Joulu oli tänä vuonna nopeesti ohi, kun hyppäsin melkein lennosta joulupöytään ja heti joulun jälkeen lähdin Lappiin. Tarkemmat kordinaatit oli Pyhätunturi ja Kairosmaja, jossa vietin juurikin parhaan loman muiden opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kanssa Kansan Raamattuseuran riveissä. Puitteet oli tosi makeet ja nauttisin jokapäiväisestä saunasta ja avannosta. Leiri oli aika back to basics, siis lautapelit rokkas eikä aina niitäkään tarvittu. Mahtia oli vain jutella vanhojen tuttujen kanssa ja tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin! Pääsin kans kokeilemaan lumikenkäilyä. Se oli ihan kivaa ekstremeä, mut tarviin viel paljon enemmän kärsivällisyyttä siihen hommaan. Vois hiihtäessäkin yrittää pysähtyä useemmin, niin näkis kuinka upee Lappi on! Tän Lapin matkan parasta antia oli ehkä kuitenkin väkevän sanan kuuleminen. Oon ollu aika näännyksissä...
Tammikuun alussa täytin maagiset 25 vuotta. Toi on just tommoi pätevä ikä: en oo liian nuori enkä ollenkaan liian vanha, vaan parhaassa iässä! Sitten menin käymään nuorten pikkuserkkujeni luona Somerniemellä, ja näin kuinka Pleikkari onkin nykyään aika pienessä koossa. 2000-luku... Joulupukki päivitti mua kuitenkin sen verran, että persoonallinen puhelin vaihtui kosketusnäyttö-Lumiaan ja lahjoin itseäni uudella läppärillä, joka näyttää hd-kuvaa!
Täällä Suomessa koitan parhaillaan lukea tammikuun lopulla oleviin tentteihin, joita varten lennän muutamaksi päiväksi Berniin (jei!). Homman, siis lukemisen, hankaluus tai saamattomuus liittynee puolilta päivin heräämiseen. Opintopisteet kuitenkin motivoivat mua, toivottavasti vaan tarpeeksi ajoissa. Hyvää päivää!
Joulu oli tänä vuonna nopeesti ohi, kun hyppäsin melkein lennosta joulupöytään ja heti joulun jälkeen lähdin Lappiin. Tarkemmat kordinaatit oli Pyhätunturi ja Kairosmaja, jossa vietin juurikin parhaan loman muiden opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kanssa Kansan Raamattuseuran riveissä. Puitteet oli tosi makeet ja nauttisin jokapäiväisestä saunasta ja avannosta. Leiri oli aika back to basics, siis lautapelit rokkas eikä aina niitäkään tarvittu. Mahtia oli vain jutella vanhojen tuttujen kanssa ja tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin! Pääsin kans kokeilemaan lumikenkäilyä. Se oli ihan kivaa ekstremeä, mut tarviin viel paljon enemmän kärsivällisyyttä siihen hommaan. Vois hiihtäessäkin yrittää pysähtyä useemmin, niin näkis kuinka upee Lappi on! Tän Lapin matkan parasta antia oli ehkä kuitenkin väkevän sanan kuuleminen. Oon ollu aika näännyksissä...
Tammikuun alussa täytin maagiset 25 vuotta. Toi on just tommoi pätevä ikä: en oo liian nuori enkä ollenkaan liian vanha, vaan parhaassa iässä! Sitten menin käymään nuorten pikkuserkkujeni luona Somerniemellä, ja näin kuinka Pleikkari onkin nykyään aika pienessä koossa. 2000-luku... Joulupukki päivitti mua kuitenkin sen verran, että persoonallinen puhelin vaihtui kosketusnäyttö-Lumiaan ja lahjoin itseäni uudella läppärillä, joka näyttää hd-kuvaa!
Täällä Suomessa koitan parhaillaan lukea tammikuun lopulla oleviin tentteihin, joita varten lennän muutamaksi päiväksi Berniin (jei!). Homman, siis lukemisen, hankaluus tai saamattomuus liittynee puolilta päivin heräämiseen. Opintopisteet kuitenkin motivoivat mua, toivottavasti vaan tarpeeksi ajoissa. Hyvää päivää!
perjantai 21. joulukuuta 2012
Futis avartaa maailmaa
Urheilu on avannu ovia aivan huikeisiin paikkoihin, tilaisuuksiin ja vieny uskomattomien ihmisten luo. Kiitos iskä, että veit ladulle ja kentälle! Ja kiitos Isä, kun oot jo monta vuotta valmistanu tietä tänne Sveitsiin! Enpä olis uskonu, että futiksen pelaamisesta olikin aivan älyttömästi hyötyä.
Oon niittänyt mainetta ja kunniaa tiedekunnalla pelaamalla futista. "Du bist huragut!" Oisko pitänyt jatkaa ammatilaiskentille..? Välillä oon kyl yllättäny itekin, jos saan jonkun harhautettua. Peli ei oo siis mitään tyttöfutista, vaan ihan sairaan rajua: Kesää kohti mustilla säärillä! Ja kesällä ehkäpä ulkomaan kentille!
Futis vei mut myös teologien joulujuhlaan viime viikolla. Tosi hyvä fiilis tulla sisään ovista, kun oli monta tuttua vastaanottajaa, ja juhla alkoi amerikkalaisella seuratanssilla. Oi tanssia, mahtavaa! Ohjelmaan kuului myös opiskelijoiden ja tiedekunnan väen valmistelemia juttuja, jotka oli puhuttu sveitsinsaksaksi. Siemailin sillä välin viiniä. Juhlassa oli myös hyvin absurdeja osuuksia: Tsekkiläinen mies, joka puhuu suomea. Ja humppa! Me tanssittiin illan lopussa suomalaista humppaa suomalaisen musiikin tahdissa! Jotain niin siistiä, että ens vuonna aion aloittaa paritanssikurssin. Unisport, ich mag dich sehr!
Ja lisää juhlaa, kaksin käsin! Uuden testamentin proffa kutsui opiskelijansa kotiinsa. Samana iltana ehtisin vielä reformoidun kirkon opiskelijoiden juhlaan. Täytyykin ens vuonna yrittää oppia tota schwitzerdütschiä, että mäkin tiedän mille nauretaan. Ja voin nauraa mukana :D Viime viikolla oli myös Erasmuksen viralliset viimeiset juhlat. En hirveesti tutustunu muihin vaihtareihin, ainakaan tänä lukukautena, eikä mua hirveesti harmita se. Tai siis suurin osa vaihtareista oli vain yhden lukukauden, mutta mulla onkin nyt tuttuja ja kavereita täällä odottamassa, kun tuun takas.
Joulufiilis on vielä antanut odottaa itseään. Palan joulua ja Lohjan ajan kaveria sain kuitenkin viime sunnuntaina Zürichissä. Löydettiin joulumarkkinoilta skandinaavista pullaa ja juotiin Marlin glögiä. Parasta oli suomalainen joulumessu. On ollu luterilaista messua niin ikävä, ja oi sitä suklaakonvehtirasiaa kirkkokahveilla!
Vaikka Züristä löytyi timanteilla koristeltu joulukuusi, on Bern on kuitenkin se joulukaupunki. Tää on niin kaunis ja joka ilta Parlamenthaus:lla on näytetään upea animaatioshow. Tykkään tästä kaupungista niin, että päätin ohittaa mahdollisuuden tehdä kaikki tentit ennen joulua, eli tuun tammikuussa pariksi päiväksi suullisesti vakuuttaamaan proffat, että oon jotain oppinut. Sitä ennen joulua Somerolla, tuolla maatalouden kehdossa ja uutena vuotena elämän leipää ja hiihtämättömien kilometrien takaisin ottamista Lapissa, jei!
Kivaa tulla kotona käymään, mutta oon tosi kiitollinen siitä fiiliksestä, että haluun tulla Sveitsiin takas.
Oon niittänyt mainetta ja kunniaa tiedekunnalla pelaamalla futista. "Du bist huragut!" Oisko pitänyt jatkaa ammatilaiskentille..? Välillä oon kyl yllättäny itekin, jos saan jonkun harhautettua. Peli ei oo siis mitään tyttöfutista, vaan ihan sairaan rajua: Kesää kohti mustilla säärillä! Ja kesällä ehkäpä ulkomaan kentille!
Futis vei mut myös teologien joulujuhlaan viime viikolla. Tosi hyvä fiilis tulla sisään ovista, kun oli monta tuttua vastaanottajaa, ja juhla alkoi amerikkalaisella seuratanssilla. Oi tanssia, mahtavaa! Ohjelmaan kuului myös opiskelijoiden ja tiedekunnan väen valmistelemia juttuja, jotka oli puhuttu sveitsinsaksaksi. Siemailin sillä välin viiniä. Juhlassa oli myös hyvin absurdeja osuuksia: Tsekkiläinen mies, joka puhuu suomea. Ja humppa! Me tanssittiin illan lopussa suomalaista humppaa suomalaisen musiikin tahdissa! Jotain niin siistiä, että ens vuonna aion aloittaa paritanssikurssin. Unisport, ich mag dich sehr!
Ja lisää juhlaa, kaksin käsin! Uuden testamentin proffa kutsui opiskelijansa kotiinsa. Samana iltana ehtisin vielä reformoidun kirkon opiskelijoiden juhlaan. Täytyykin ens vuonna yrittää oppia tota schwitzerdütschiä, että mäkin tiedän mille nauretaan. Ja voin nauraa mukana :D Viime viikolla oli myös Erasmuksen viralliset viimeiset juhlat. En hirveesti tutustunu muihin vaihtareihin, ainakaan tänä lukukautena, eikä mua hirveesti harmita se. Tai siis suurin osa vaihtareista oli vain yhden lukukauden, mutta mulla onkin nyt tuttuja ja kavereita täällä odottamassa, kun tuun takas.
Joulufiilis on vielä antanut odottaa itseään. Palan joulua ja Lohjan ajan kaveria sain kuitenkin viime sunnuntaina Zürichissä. Löydettiin joulumarkkinoilta skandinaavista pullaa ja juotiin Marlin glögiä. Parasta oli suomalainen joulumessu. On ollu luterilaista messua niin ikävä, ja oi sitä suklaakonvehtirasiaa kirkkokahveilla!
Vaikka Züristä löytyi timanteilla koristeltu joulukuusi, on Bern on kuitenkin se joulukaupunki. Tää on niin kaunis ja joka ilta Parlamenthaus:lla on näytetään upea animaatioshow. Tykkään tästä kaupungista niin, että päätin ohittaa mahdollisuuden tehdä kaikki tentit ennen joulua, eli tuun tammikuussa pariksi päiväksi suullisesti vakuuttaamaan proffat, että oon jotain oppinut. Sitä ennen joulua Somerolla, tuolla maatalouden kehdossa ja uutena vuotena elämän leipää ja hiihtämättömien kilometrien takaisin ottamista Lapissa, jei!
Kivaa tulla kotona käymään, mutta oon tosi kiitollinen siitä fiiliksestä, että haluun tulla Sveitsiin takas.
 |
| Kandersteg |
Riemullista joulua ja kaikkea parasta uuteen vuoteen!
(Luuk. 2:1-20)
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
Näködataa
Pika-albumi
 |
| Egyptiläinen ilta Lausannessa! Ruokaa suuremman vaikutuksen tekivät ihmiset tällä matkalla. |
 |
| Tää on Muoniosta, Suomineidon kainalosta. Btw. onnea Suomi 95v! |
 |
| Lapin tunturit versus Keski-Euroopan Alpit? |
 |
| Kotiseutumatkan löytöjä: Laupen. |
 |
| Zibelemärit, Bern. Muutama muukin 6.30 aamulla. |
 |
| Nää ukot on tehty sipuleista! |
 | ||
Vintgar, Bled, Slovenia.
|
 |
| Oi Ljubljana |
 |
| Mökki Reckingenissä. |
 |
| Goms. Ei riitä sanat. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)