"Lähen Lissaboniin moikkamaan kaveriani huhtikuussa," kerron SpongeBobille viime helmikuussa. SpongeBobin silmät laajenevat ilosta ja katseessa lukee Barcelona. Ja sitten sitä mentiin huhtikuussa, reittiä Lissabon, Sevilla, Barcelona ja mun reittini kulki vielä tietenkin Berniin.
Kommenttiraita: Oijoi, olipas parasta nähdä ystävääni Reissumiestä, joka oli oppaamme ja johdatti edellä mainittuihin paikkoihin. Reissumiehen ihonvärikin oli jo muuttunut paikalliseksi! Tällä kertaa maisemia enemmän kohauttivat elämykset just tuolla laittomassa kiinalaisessa, parkkitalon katon terassilla ja kalaravintolassa, jossa askartelin ekaa kertaa rapujen kanssa. Ja vau, kun ostin pullon vettä ja kylkeen valkkaria, ne makso yhteensä 1,81e! Jos jotain valittamista, niin junan löytäminen seuraavaan kohteeseen koettiin niin haastavana, että vaihdettiin dösään, jota sitäkin etittiin. Toinen juttu oli oma takalistoni. Pelattiin ennen tätä 10 päivän touria Levillä (niin mahtavaa peliä kuin) villasukkafutista, jossa komeesti lensin pyrstölleni, joka ei tietenkään pitänyt koko päivän mittaisista kävelyprojekteista.
Kommenttiraita: Hehee, saatiinpa vihdoin niitä perään viheltyjä. Jees, hostellimme vieressä oli sellai periespanjalainen pubi, josta tuli meidän kantapaikka (käytiin siellä kaks kertaa). Jopa mä tilasin espanjaks itelleni ruokaa. Toisella kertaa kantiksessa päästiin juttelemaan vanhempien setämiesten kanssa espanjaks ja englanniks. Aivan sairaan hauskoja heppuja, jotka kutsu meidät samaan paikkaan ens vuonnakin. Espanjassa loistavaa oli just toi käsien käyttö puheen tueks, vaaleet hiukset vaan kavaltaa mut. Loistavaa on myös Tinto verano, josta tuli mun lempikesäjuomaa. Juotiin yhdet sitten kans päiväsaikaan ja saatiin kuningasidea vuokrata auto ja lähteä Rondaan. No, se ei (onneks) onnistunu ja lähellä oli, että missattiin flamencokin. Flamenco ei kyl ollu mitään, noh hyvää. Tai mitä mä sen päälle ymmärrän. Kuitenkin tykkäsin Sevillasta tosi paljon!
Kommenttiraita: Barcelona tuntu Lissabonin ja Sevillan jälkeen hieman sieluttomalta, kun oli niin paljon turisteja ja vaan ihan hullun iso kaupunki. Toisaalta sieluttomuutta paikkas lohjalaisvitsit, eikä omia repliikkejä sitten pian enää ollutkaan. Väsymys alkoi myös painaa, mutta toi se ainakin kokille naurut meijen lisäks. Se, missä Barcelona vei voiton muista kaupungeista, oli Hillsong. Show-meiningin takaa paljastui aivan todella hyvä opetus. Se oikeestaan huipensi kaiken sen, miten Jumala oli puhutellu meitä matkan aikana. Jännää oli, että Barcelonassa kuuli suomea jo aika paljon siihen nähden, ettei oltu Suomessa, mut suomalaisen laulaja-instagram julkkisen spottas kyl ihan mielellään Espanjan top40-listan sijalta 32. Käytiin Barcelonan ulkopuolellakin ottamassa väriä pintaan ja pääsin (vihdoin) ekaa kertaa uimaan Välimereen, jei! Rannalla sitten tovin kuluttua katottiin, että meillä tais olla yhet bikinit liikaa päällä...
Kommenttiraita: Kävin Hispania tourin jälkeen kaks päivää pesemässä pyykkiä Suomessa. Menolennolla Sveitsiin istusinkin työharjoitteluajan tutun vieressä ja junassakin törmäsin tyttöön, joka puhus suomea. Tuli sellai pieni epäusko, että missäs mää olen. Täl kertaa neljää päivää alko erikoisen rauhallisesti Fellergutin kodissani. Kaikkia vähän väsytti ja mentiin jo ennen kahtatoista nukkumaan (no yhtenä iltana). Vihdoinkin sain myös seuraa vaeltamaan, jolta ylempi kuvakin on. Puhuin myös aivan jäätävän määrän saksaa, ja ihanaa, että se tulee suusta yhä Berner hochdütschinä. Sveitsi on ihana, Bern on ihana ja varsinkin juustofondue-ilta(!), jossa näin kaikki hyvät ystäväni, loivat toisia ajatuksia siitä, että mitäs hittoa mä nyt Keski-Suomen muutan. No, koska uusi seikkailu.
