perjantai 21. joulukuuta 2012

Futis avartaa maailmaa

Urheilu on avannu ovia aivan huikeisiin paikkoihin, tilaisuuksiin ja vieny uskomattomien ihmisten luo. Kiitos iskä, että veit ladulle ja kentälle! Ja kiitos Isä, kun oot jo monta vuotta valmistanu tietä tänne Sveitsiin! Enpä olis uskonu, että futiksen pelaamisesta olikin aivan älyttömästi hyötyä.

Oon niittänyt mainetta ja kunniaa tiedekunnalla pelaamalla futista. "Du bist huragut!" Oisko pitänyt jatkaa ammatilaiskentille..? Välillä oon kyl yllättäny itekin, jos saan jonkun harhautettua. Peli ei oo siis mitään tyttöfutista, vaan ihan sairaan rajua: Kesää kohti mustilla säärillä! Ja kesällä ehkäpä ulkomaan kentille!

Futis vei mut myös teologien joulujuhlaan viime viikolla. Tosi hyvä fiilis tulla sisään ovista, kun oli monta tuttua vastaanottajaa, ja juhla alkoi amerikkalaisella seuratanssilla. Oi tanssia, mahtavaa! Ohjelmaan kuului myös opiskelijoiden ja tiedekunnan väen valmistelemia juttuja, jotka oli puhuttu sveitsinsaksaksi. Siemailin sillä välin  viiniä. Juhlassa oli myös hyvin absurdeja osuuksia: Tsekkiläinen mies, joka puhuu suomea. Ja humppa! Me tanssittiin illan lopussa suomalaista humppaa suomalaisen musiikin tahdissa! Jotain niin siistiä, että ens vuonna aion aloittaa paritanssikurssin. Unisport, ich mag dich sehr!

Ja lisää juhlaa, kaksin käsin! Uuden testamentin proffa kutsui opiskelijansa kotiinsa. Samana iltana ehtisin vielä reformoidun kirkon opiskelijoiden juhlaan. Täytyykin ens vuonna yrittää oppia tota schwitzerdütschiä, että mäkin tiedän mille nauretaan. Ja voin nauraa mukana :D Viime viikolla oli myös Erasmuksen viralliset viimeiset juhlat. En hirveesti tutustunu muihin vaihtareihin, ainakaan tänä lukukautena, eikä mua hirveesti harmita se. Tai siis suurin osa vaihtareista oli vain yhden lukukauden, mutta mulla onkin nyt tuttuja ja kavereita täällä odottamassa, kun tuun takas.

Joulufiilis on vielä antanut odottaa itseään. Palan joulua ja Lohjan ajan kaveria sain kuitenkin viime sunnuntaina Zürichissä. Löydettiin joulumarkkinoilta skandinaavista pullaa ja juotiin Marlin glögiä. Parasta oli suomalainen joulumessu. On ollu luterilaista messua niin ikävä, ja oi sitä suklaakonvehtirasiaa kirkkokahveilla!

Vaikka Züristä löytyi timanteilla koristeltu joulukuusi, on Bern on kuitenkin se joulukaupunki. Tää on niin kaunis ja joka ilta Parlamenthaus:lla on näytetään upea animaatioshow. Tykkään tästä kaupungista niin, että päätin ohittaa mahdollisuuden tehdä kaikki tentit ennen joulua, eli tuun tammikuussa pariksi päiväksi suullisesti vakuuttaamaan proffat, että oon jotain oppinut. Sitä ennen joulua Somerolla, tuolla maatalouden kehdossa ja uutena vuotena elämän leipää ja hiihtämättömien kilometrien takaisin ottamista Lapissa, jei!

Kivaa tulla kotona käymään, mutta oon tosi kiitollinen siitä fiiliksestä, että haluun tulla Sveitsiin takas.

Kandersteg

Riemullista joulua ja kaikkea parasta uuteen vuoteen!
(Luuk. 2:1-20)


sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Näködataa


Pika-albumi


Egyptiläinen ilta Lausannessa! Ruokaa suuremman vaikutuksen tekivät ihmiset tällä matkalla.


Tää on Muoniosta, Suomineidon kainalosta. Btw. onnea Suomi 95v!
Lapin tunturit versus Keski-Euroopan Alpit?


Kotiseutumatkan löytöjä: Laupen.


Zibelemärit, Bern. Muutama muukin 6.30 aamulla.
Nää ukot on tehty sipuleista!


Vintgar, Bled, Slovenia.
Bled.
Oi Ljubljana



Mökki Reckingenissä.
Goms.  Ei riitä sanat.


Vuorenhuippuja!

Vuorenhuipulla en nyt kuitenkaan oo ollut, mutta vuoria oon nähnyt paljonkin ja on ollut niiin huippua!

Viime viikonloppuna vietin Sloveniassa nähden hyvin tärkeää ystävääni. Matkustin junalla Ljubljanaan 12h/suunta. 12 tuntia on ihan älytön aika, mutta ei hitsi mitkä maisemat! Tuijottelin monttu auki ikkunasta lumisia alppeja, laaksoja ja jouluvaloin koristeltuja pieniä kyliä. Ihan uskomatonta. Tämä siis Itävallassa, jonka läpi porhalisin lähes pysähtymättä. Eipä tarvii miettii, mihin ens vuonna lähtee reissaamaan!

Oli jo ihan pimeää, kun ylitin Slovenian rajaa, ja ensimmäinen rajakaupunki näytti vähän Venäjältä... Mut Slovenia on kyl kaikkea muuta! Ljubljana on kaunis kaupunki. Se on kaunis, vaikka sää olis harmaa ja sateinen. Rakennukset, puistot ja kujat tekevät siitä jotenkin hyvin kodikkaan. Yksi parhaimpia juttuja oli alhainen hintataso: ulkona syöminen ei vie vararikkoon! Tunnelmallisista kahviloista löytää kivoja tarjoilijoita, parasta kaakaota ja hot chocolate:a. Tai siis tilatessa hot chocolaten, luulin saavani hyvin nestemäista juotavaa. Nimi on joskus enne: kuumaa sulatettua suklaata...

Kerettiin viikonlopun aikana käymään myös Bled:ssä vaeltamassa. Bled on sellai lomakylä järven rannalla, vuorten ympäröimänä. Tosi upea paikka! Järvi ei oo kovin iso ja sen keskellä on saari, jossa on jotain katolilaisuuteen liittyvää. Järven rantaa koristaa myös linna suuren mäen päällä. Mut upeimpia juttuja kuitenkin oli Vintgar. Sellanen vauhdikas koski täynnä vihreää vettä, mikä on kaivertanut uomaa kallioiden väliin. Koskea pystyi seuraavaan pitkospuusiltaa pitkin kallion ja kosken välissä. Loppuhuipennus oli vesiputous. Jotain niin uskomatonta! Ja mä oon päässyt näkemään sen!

Slovenia sai näkemään Suomen vähän eri valossa. Ja varsinkin Helsingin. Tai Helsinkiä en oo koskaan pitänyt kauniina paikkana (sori...). Angsti kuitenkin haihtui palatessa takaisin Sveitsiin. Lumentulo omalle tienoolle saikin kaipaamaan Suomeen, ja erityisesti suomalaista ruokaa. Miten onkaan ikävä Valion maitoa ja jotain S-markettia, mistä saa kunnon ruokaa! Ja Suomen ilmaisia latuja!

Mut näistä laduista voi kyllä maksaakin! Tiistaina olin Kanderstegissä hiihtämässä. Näin paikkaa vain keinovalojen avulla, mutta siinäkin valossa näki, kuinka ladun vieressä kohos sellai vuoren seinä. Kun sitä katsoi ylös, melkein rupes pyörryttämään. Toistaiseksi en oo vielä nähnyt sellaisia ylämäkiä kuin Rukalla tai Oloksella, koska niitä on aika vaikee raapia niihin pystysuoriin kivirinteisiin...

Ja lisää hiihtohehkutusta! Tää viikonloppu oli ihan mahtavaa! Goms:ssa (Wallis, ALPEILLA) pidettiin fis-kisat. Ne on sellaset kansainväliset isot kisat, johon osallistuin, tosin huonolla menestyksellä, jota selittelen hiihtokilometrien puutteella. Pääsin SAS Bernin hiihtojengin mukana, siis se sama seura, jonka treeneissä oon käynyt. Päästiin yhden kaverin mökkiin, joka oli pienessä vuoristokylässä, jossa oli yhä vanhoja rakennuksia ja kapeita kujia. Ja lunta! Sitä oli tullut sellai 100mm (mikä vissiin tarkoittaa 1 metriä). Mut parasta oli ne ihmiset siellä mökissä. Tällä kertaa puhuttiin englantia ja mäkin ymmärsin läppää! Muistutti vähän oman seuran leirejä :) Extrayllärinä pääsinkin puhumaan suomeakin mökissä: yhden urheilijan tyttöystävä on Suomesta! Ja tosi jännää oli ekaan kisaan mennessä kuunnella autossa Apulantaa...

Oikeesti! Tulkaa käymään täällä! Varsinkin laskettelemaan. Täällä on ihan älyttömän upeeta! Tää on niin huippua! :)