Mahdollisuuksia ja elämyksiä

Jes! Paluu Sveitsiin! On kyl mahtava tilanne, kun kaikki on tuttua ja voin vaan nauttia. Plussaa: Tunnen itseni tosi sveitsiläiseksi ostettuani GA:n (General Abo). GA on lippu, jolla voi matkustaa lähes koko Sveitsissä ilmaseksi! Tai eihän paikallinen VR, eli SBB, ilmaista huvia tunne, mutta maksamalla könttäsumman kerralla, voi mennä miten huvittaa. Mulla on nyt aivan mielettömät mahdollisuudet! Mä voin tehdä mitä vaan!

Kevätlukukausi pärähti käyntiin ja on ollut aivan huikee viikko! Ainoa takaisku oli kuulla, että joudun uusimaan kreikkaa 5 pisteen verran, ja keväällä olis aika pakko saada ne 28 noppaa pistetilille... Mut tällä kertaa on mielenkiintoisia kursseja ja ne on järkevästi lukujärjestyksessä, vaikka se tarkoittaa, että sängystä täytyy ryömiä ylös pari kertaa viikossa epäinhimillisen aikaisin.

Suksipussikaan ei enää paina niin paljon kuin ennen, vaan se alkaa tuntua jo olkapäähän asennetulta raajalta. Uutta raajaa raijatessa oon saanut ehkä sääliviäkin katseita, mutta myös se on myös tuonut sympatiaa. 1) Kiitos Lufthansa! Ei ylimääräisiä maksuja suksista! 2) Kun näyttää eksyneeltä uudessa paikassa etsiessä latuja, saattaa paikallinen autollinen ihminen ottaa kyytiin ja viedä ladun luo! Multa ei kuitenkaan irronnut sympatiaa vanhemmalle miehelle unisex-pukuhuoneessa, joka ei ymmärtänyt lähteä syömään energiapatukkaansa muualle mun vaihtaessa vaatteita...

Treenaamisen vastapainoksi tarvitaan palautumista, mut kans muita huveja. Uudet Erasmus-opiskelijat ovat saapuneet ja Erasmuksenkin osalta on uusi kausi korkattu. Viikolla oli parina iltana kaikkien kesken tutustumista. Keskustelun aloittajina toimivat hyvin kolme peruskysymystä: nimi, maa ja oppiaine. Ja viikonloppu vietettiin pienemmällä porukalla ALPEILLA! Koko Skiweekend meinasi mennä ohi, kun sorruin Aku-maiseen pohdiskeluun, että pitäiskö lähteä vai ei. Ja hetken jo näyttikin, että jään kotiin haaveilemaan, mutta sitten saapui ilouutinen ja vieläpä huokeella hinnalla. Isot kiitokset Anitalle ja Annalle!

Skiweekend tapahtui Fieschalp:ssa Wallisin kanttonissa, jossa majapaikka oli aivan rinteiden vieressä noin 2000 metrissä. Laaksosta ylös matkattiin köysiratavaunulla (Seilbahn), jossa ensimmäisellä matkalla matkustajia viihdytettiin perinteisellä sveitsiläisellä musiikilla. Tuo musiikillinen matka oli oma neitsytmatkani kyseisellä kulkupelillä. Se oli niin jees jo maisemienkin puolesta, että ajelin sillä ylös alas muutamaan otteeseen.

Ja hei, täälläpä paistaa aurinko! Rinteet näyttivät TOdella houkuttelevilta, mutta mä lähdin hiihtämään... Ja sattuipa niinkin, että viikonloppuna messissä oli kaikkiaan kolme suomalaista, joilla kaikilla on kilpahiihtotaustaa. Ulkomaalaisten silmissä on nyt kuva, jonka mukaan KAIKKI Suomessa hiihtää. Rinteitä lukuunottamatta pääsin kuitenkin osaksi Alppi-elämää lauantaipäivän päätteeksi. Oli kuin otos suoraan leffasta, jossa oven avatessa on jo bileissä! Jeejee Alpit!

Lomaa, lukemista ja kokemista

Syksy ylitti kaikki odotukset ja aikakin on ehkä silottanut vastoinkäymisiä. Kaikki suunnitelmat ovat lähes toteutuneet, mutta hiihto takkuaakin pahasti. Suomessa oli siis tarkoitus hiihtää paljon ja paljon paremmin kisoja 1½ kuukautta. Ikävästi yskä, nuha ja kurkkukipu jarruttaa mun menestystä ja estää jopa lähtöviivalle pääsemistä. Vaikka olisikin terve, mitalit jaeltaisiin kuitenkin eri osoitteisiin; viitenä päivänä suksilla koko syksynä Sveitsissä ei ehkä oo se tie onneen...

Jos en oo ollu ladulla, oon nukkunut uskomattomia määriä ja lukenut tentteihin. Tentteihin lukemisesta tulikin arvaamatta hyvinkin aggressiivista. Maailman muista kirkkokunnista löytyikin luterilaisuuden edustajana käsittämättömiä juttuja. Ekumenia on helpompaa kentällä, paperilla erot vaan syvenee.

Sitten lensin tenttimatkalle Berniin. Ja nyt tiedän, kun puhuttiin tenttipelosta, että mitä se on. Ensimmäiset suulliset tentti jännittivät yhtä paljon kuin hiihtokisat. Huoneessa mun lisäksi oli luennoitsija ja assistentti. Luennoitsija latasi kysymyksiä ja assistentti kirjoitti mun sanelemat vastaukset. Vartti aikaa vakuuttaa, että jotain osaan. Toisin kuin hiihdossa, täältä niitin menestystä! Kaksi suullista tenttiä SAKSAN kielillä läpi! 

Tenttireissu kesti reilut kolme päivää, mut siinä ajassa kerkee tapaamaan neljää eri kansallisuutta, näkemään kaksi eri maata ja kokemaan asioita, joita ei ole ennen tehnyt. Sveitsissä hyvästelin saksalaisen erasmus-kaverin ja puolalaisen ystävän, iloisia jälleennäkemisiä paikallisten opiskelukavereiden kanssa, olin ekaa kertaa Starbucks:ssa ja jäin kiinni pummilla matkustamisesta. Käytin ulkomaalaiskorttia ja puhuin itseni ulos maksuvelvollisuudesta. Omatunto oli kuitenkin niin huonona, että mun oli ostettava lippu jälkikäteen.

Mut Saksa ja Nürnberg oli se toinen kohde. Oonpas iloinen, että pääsin sinne käymään! Kävin tsekkaamassa kaverini vaihtokaupungin, ja Nürnberg on upea! Linna, vanha kaupunki, joen varsi, natsipaikat. Seisoin samoilla paikoilla kuin Hitler. Kaverini oli myös mahtava opas, ja opas, joka kulki just oikeaa vauhtia, että mäkin osasin pysähtyä. Kiitän siitä ja koko vierailusta! Paikallinen tuntee myös parhaat ruokapaikat. Ah, perunasalaatti ja bratwurst! Yhden yön ja iltapäivän jälkeen lentokone lennättikin mut jo takaisin. Mut parin viikon päästä paluu Switzerlandiaan, jei!