torstai 2. toukokuuta 2013

Häämatkalla

Ei, en ole mennyt naimisiin. Enkä varmaan pystyisi pitämään sellaista onnea omien häiden yli salassa. Suomen kielellä toi vaan toimii myös niin, että kun matkustan toiseen maahan häihin, niin oon tavallaan häämatkalla. Ja häämatkalle lähdin Suomen Poriin. Ja näitä häitä kuvailee sana kaunis!

Lentokentillä (Genevessä ja pois tullessa Helsingissä) oli aivan mieletöntä tuuria. Genevessä sattui olemaan hyvä sveitsiläinen ystäväni matkalla Norjaan ja Helsingissä opiskelukaveri lähdössä Saksaan. Jes! Lentokenttähengauksen pitäis olla just tommosta! Mut ei hyvää ilman pieniä vastoinkäymisiäkin. Hukkasin rannekelloni (täytynee ostaa Swatch..harmi), reväytin selkäni laittaessani sukkaa jalkaa (aivan mahdollista), telon käteni suihkussa (kuka jättää sen suihkun aina sellaseen asentoon?!) ja mun juhlakengät oli tosi hyvässä piilossa koko viikonlopun (10 minuutissa löytää kyllä korvaavat).

Hääpäivänä lähdimme yhdessä ystäväni kanssa salaisuuksista puhuen ajamaan kakkostietä kohti Porien Ässien kotikaupunkia. Autojen torvensoitosta vielä kuuli, että mestaruus hiveli paikallista väkeä. Toisenlaiset, oikeesti onnelliset hymyt, nähtiin kuitenkin kirkossa ja hääjuhlassa. Vihkimiseen oli valittu ihan todella kauniit tekstit, virsissä oli osuvat sanat ja vihkipari vaan oli upea.

Juhlapaikka oli kaunis ja elegantisti koristeltu. Pöytää oli katettu niin, että jokaisen edessä oli kaksi haarukkaa ja kaksi veistä. En oo ikinä ollut syömässä sellaisessa paikassa, jossa pitäisi miettiä, missä järjestyksessä kaikkia kapuloita käytetään. Kaikki ruoka oli kyllä todella hyvää! Kannatti jättää aamulla tilaa kaikelle sille hyvälle. Ruokailujen välissä oli ohjelmaa just sopivasti, ettei ajan nopeaa kulumista oikein tajunnut. Morsiammen suku ja ystävät olivat hyvin musiikillista sakkia. Sisarukset esiintyivät soittaen, toinen kaasoista oli sanoittanut ja säveltänyt avioparille laulun, ystävät kertoivat elävää tarinaa parin ensitapaamisesta ja bestman piti rohkean, yhden sanan puheen. Parasta kuitenkin oli katsella, miten rakastuneita ja onnellisia olivat tuore mies ja vaimo. Varsinkin tanssiessa!

Yötä taivaalla koristi isoin näkemäni kuu. Oon todella onnellinen siitä, että ystäväni löysi itselleen kauniin ja ihanan vaimon. Hymyilin niin koko päivän. Taisin pari kyyneltäkin tipauttaa silmäkulmasta, ja se on aika paljon multa.
Toistaiseksi tuntemattomalta runoilijalta teille, Jukka ja Liisa.

Tässä seison ja sua katselen.
Hymyilet, puristat kättäni lujempaa.
Näet minut lempeästi, syvälle.
Tässä seison ja tahdon olla.
Älä irrota otetta, muuten pakahdun!
Rakastan sinua rakkaani, kuiskaat.
Tässä seison enkä muuta voi.
Tahdon parasta sinulle, mutta täydellinen en ole.
Jumala meitä auttakoon. Siunaa meitä!
Tässä seisomme. Yhdessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti