Ennen vaihtoa ajattelin, että mun matkalaukkuelämä saisi vähäksi aikaa taukoa. Oon kanniskellut reppua tai laukkua (tai kumpaakin!) joka viikonloppu ja monena arkipäivänä. Kun on treenit Bernissä, roudaan niskani jumiin treenikamoja. 22.9. tein pientä matkaa Baseliin vieden suomalaiseen Tuomas-messuun tavaraa. Suomalaisen seurakuntatalon löytäminen ei ollutkaan niin helppoa ja karttamuisti petti, eli harhailin kaupungissa noin tunnin. Kukaan, ei siis oikeesti kukaan, paikallinenkaan ei tiennyt missä on Friedengasse. En oikein tiedä, pidänkö Baselista, mutta Tuomas-messu oli osuva.
Seuraavana päivänä lähdimme italialaisen vaelluskaverini kanssa Napf-vuorelle. Junalla matkustettiin Wolhuseniin, jossa selvisi, että Napf:lle on ainakin 5 tunnin matka... Oikeastaan ei harmita ollenkaan, että ei päästy suunniteltuun kohteeseen, sillä se päivä oli sumuinen ja päädyttiin tekemään asioita, joita mä en ollut ikinä tehnyt: käytiin omena- ja päärynävarkaissa sekä poistullessa pysähdyttiin sellaisessa keksitehtaassa, jossa sai syödä/maistella keksejä ilmaiseksi niin paljon kuin halusi ja ostaa keksipusseja. Syötiin siinä lounas ja päivällinen yhtä aikaa ja nopeesti. 10 minuutin jälkeen tuli aika paha olo eivätkä keksipussit lähteneet mukaan. Ainakaan vielä.
Viime viikko oli tosi kiva viikko. Kotoa saapui paketti, jossa oli tavaran lisäksi ruisleipää. Hiihto- ja juoksutreenit menivät hyvin (intervalliviikko). Yleinen fiilis vaan oli hyvä, ehkä rupeen jo tottumaan täällä oloon siis. Torstaina mut kutsuttiin hiihtotreenien jälkeen oikeeseen WG:iin (sellai kommuuni) syömään. Olin niin otettu! Ruoka oli hyvää, seura oli hyvää. Tosin puhuttiin Schwitzerdütschiä, niin en ollut ollenkaan mukana jutussa, mut se kieli kuulostaa hauskalta :D
Samana iltana juhlittiin Erasmus Bernin 25 synttäreitä. Mulla oli niin tuhkimo-olo, kun jouduin lähtemään ennen puolta yötä viimeiseen junaan. Kummatkin kengät jalassa saavuin kuitenkin kotiin.
Mutta kengät niin leimaavat viime viikonloppua. Viikonlopun vietin Freiburgissa, Saksassa, jossa nähtiin toisen helsinkiläisen teologierasmuksen kanssa, joka opiskelee Heidelbergissä. Ensimmäistä kertaa olin Saksanmaalla ja jännittävää, ettei siellä voinut maksaa kortilla juuri missään. Taas jäi McFlurry tiskin taakse :) Mutta syöminen oli ihanaa, kun ruoka oli niin halpaa. Viini oli halpaa, jätski oli halpaa! En oo nähnyt Sveitsissä nälkää, mutta en oo kyllä syöny niin paljon kuin Suomessa yleensä. Täällä jogurtti on mun herkkua.
Hienosti söimme kaikkea muuta kuin saksalaista: turkkilaista, italialaista ja kiinalaista. Kenkien lisäksi (siitä ihan kohta) viikonlopun sana oli vessa, koska italialaisessa ruuassa taisikin olla porkkanaa tai paprikaa. Hmmm... Mukava allerginen reaktiosarja. Mutta vastoinkäymisestä huolimatta meidän missiona oli löytää tiettyjä vaatekappaleita: Mun oli tarkoitus löytää housut ja ystäväni kengät. Asiat menikin päinvastoin. Oltiin kenkäkaupassa ja mun silmät osuivat tajuttoman upeisiin talvikenkiin. Sovitin niitä enkä halunnut ottaa niitä enää pois. Mulle ei oo ikinä käynyt näin! Taistelin pitkään ostamista vastaan, mutta mun oli pakko; se oli rakkautta ensi silmäyksellä <3
Vierailtiin myös paikallisen luterilaisen seurakunnan sunnuntaijumiksessa, mikä oli vähän samanlaista kuin Avain-konferenssi viime elokuussa (ja kruunu viikonlopulle). Eli sellainen paikka, jossa on enemmän kuin hyvä olla. Oon saanut niin paljon hyvää ja niin mahtavia ihmisiä ympärille, että kaikesta tästä voin kiittää saksankielisten ylistyslaulujen sanoin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti