Matkalla ja hetkessä

Suomessa käynti ei aiheuttanutkaan suurempaa koti-ikävää. Toki edelleen niin jännää kuin se onkin, Suomen treenimaastoja ja -olosuhteita kaipaan kovastikin. Paljoa en oo ees ehtinyt miettimään, kun on ollut todella uskomattoman mahtava viikko! Lähiseudun seikkailuja ja uusia upeita ihmisiä vaan tippuu eteen :)

Hurraa Utzenstorfin kunta! Parasta mitä oon kunnan tädeiltä saanut, on Libero Schnupper. 7 päivää voimassa ja matkustaa saa kaikilla Liberon Zoneilla niin paljon kuin haluaa. Zonet levittäytyy about Uudenmaan kokoiselle alueelle. Viikko kotiseutumatkailua. Sain myös vihdoin kauan kaivatun oleskeluluvan.

Ensimmäisenä päivänä kävin Trubsachenissa Kamblyn keksitehtaalla. En ollut viime kerrasta viisastunut, vaan taas tuli paha olo keksien maistelun jälkeen, mutta tällä kertaa sain ostettua yhden pussin kotiin. Maisemien katseleminen ei ole enää niin yksinkertaista, sillä pimeetä on täälläkin. "Mikä on suomeksi auringonlasku? - Helsinki." Hiihtokavereiden läppää... Toisena päivänä matkustin Laupeniin. Aivan tuntematon paikka ja tuntemattomaksi jäikin, mutta siellä oli ihan komea linna. Kolmas matkakohde oli Langenthal. Se oli Lohjan kokoinen, mutta aika todella paljon kauniimpi! Kävelykadut oli siellä jännästi kohotettu noin puolen metrin korkeuteen, eli autot ajoivat kuin joessa, missä vaan ei ole vettä. Kävin myös Langenthalissa ekaa kertaa hautausmaalla. Jos reformoidut kirkot on karuja, niin hautausmaat on kirkkojen vastakohta! Oli kukkaa, koristetta ja värejä. Koska viikko on lyhyt aika ja muitakin velvoitteita oli, viimeiseksi hyödynsin Schnupperia vain istumalla junassa, joka meni uusia reittejä. Ikkunasta kattelin, että Schönebuhl on schön! Junaretken lopuksi päädyin Ikeaan. En oikein oo Ikea-ihmisiä, mutta täällä Ikeasta tuli just mun lempi kauppa! Mistä muualta saa pyyhkeen hintaan 6,95?!

Matkustamistakin mahtavempaa oli ne hetket, kun oli vaan paikallaan ja hyvät jutut tuli mun luo. Perjantaina (23.11.) sairaan rankan futsalin jälkeen teologit kutsuivat mut katolisten nuorten aikuisten leffailtaan. Menin! Katolisten päämaja oli hyvinkin viihtyisä ja ihmiset ottivat hyvin vastaan. Oon kyllä kiitollinen kaikille, jotka jaksaa huonosti saksaa puhuvaa ulkomaalaista! Leffaillasta sain ystävien joukkoon yhden mukavan tytön lisää.

Joulu se tulee tännekin, ja Bern on aika kivannäköi pimeellä. Ja markkinoita on vissiin tulossa monenlaisia, mutta suomalaiset ottivat pienen varaslähdön joulumarkkinoidensa kanssa. Olin suomalaisilla joulumarkkinoilla myymässä kirjoja ja mun myyntipisteen luo tuli suomalainen opiskelija Euroopasta ja suomea puhuva puolalainen. Kummatkin loistavia tyyppejä! Ja hei, sainpas glögia ja joulutorttuja :)

Markkinahumu sai suuret jatkot maanantaina berniläisessä Zibelemäritissä, siis sipulimarkkinat. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Eli menimme markkoinoille kuudelta aamulla, ja siellä oli jo silti niin paljon ihmisiä, aivan täynnä! Mutta fiilis oli tosi hyvä! Jengillä oli Konvetteja, eriväristä paperisilppua, jota heiteltiin toisten päälle. Osalla oli muovivasaroita, joilla iskettiin vastaantulijoiden päähän. Markkinoilla myytiin kaikkea sipuliin liittyvää: sipuleita, sipulikakkua ja -keittoa, erilaisia sipulista tehtyjä hahmoja, fast alles! Tätä pitkäksi venynyttä päivää venytin vielä menemällä leffaan, kun olin saanut "ilmaisen" leffalipun. Eihän ne siellä kassalla tietenkään ymmärtäny, mitä olisi pitänyt tehdä.. Mutta joskus on mullakin lujuutta torjua jotakin varmasti hyvää: James Bondin sijaan ostin lipun Twilightiin. Sipulimarkkinoilta mulla oli varalta repussa valkosipulia, jos asiat lähteekin vaaralliseen suuntaan.

Ja nyt torstaina olen viettänyt aikaa lisää katolisten nuorten aikuisten kanssa tekemällä joulukranssia. Täällä ilmeisesti ensimmäisenä adventtina ihmiset ottaa joulukoristeet ja kranssit esiin. Nyt mullakin on jotain jouluista!

Uutta matkaa puskee jo kuuden tunnin päästä, kun konnarin pilli viheltää ja juna lähtee kohti Ljublijanaa Sloveniassa! Uusia hetkiä :)