Eurotour 2/2: Terveisiä Euroopan kulmilta - Interrailaajan arki

Olin muutaman päivän etsiskellyt suomalaisia reilaajia, kunnes tapasin Zagrebissa kaksi nuorta naista. Tarkoitukseni oli päästä elämään Interrail-matkaa tekevien nuorten arkea ja kokemuksia Euroopassa. Nämä SpongeBob ja Super-Heinix nimien taakse piiloutuvat matkaajat ottivat minut ilolla mukaansa. Tosin kahdella ehdolla: ei oikeita nimiä eikä heidän vitsejään saa vuotaa julkisuuteen. (Hieman) epäammattimaisesti täytyy todeta, että heidän juttunsa olivat niin kakkaa, etten niitä kansan näkyville kehtaisi kirjoittaakaan. Heitä nämä, jo viikon vanhat, samat vitsit tuntuivat naurattavan melkeinpä tunnista toiseen.

Mutta matkaan. Zagrebissa SpongeBobilla ja Super-Heinix:llä oli matkaa viikko takana ja toinen edessä. Sen verran oli matka ehtinyt rasittaa, että SpongeBobin kantapäähän oli kasvanut valtava rakko. Osaltaan myös grillaava helle hidasti jo muutenkin lyhyttä aikaa Zagrebissä. Pelkkä syöminenkin sai hien virtamaan, mutta se oli vasta alkusoittoa sille, mitä rinkkojen kantaminen hostellilta junaan oli. Yhdyn täysin naisten kommenttiin, että omassa hiessä olisi voinut uida. Kolmena ensimmäisenä tuntina junassa oli virhe liikuttaa yhtäkään ruumiinjäsentä.

Voisi kuvitella, että auringon laskettua lämpötila olisi hieman laskenut Budapestissa, jonne reilaajat Zagrebista matkustivat. Se oli hyvä vitsi. Niinpä muiden kaupunkien sijaan SpongeBob ja Super-Heinix ottivat lipun julkisiin liikennevälineisiin, jolloin metrotunneleista mentiin hakemaan viileyttä. Seuraavana aamuna aamuutreeneissään, joita Super-Heinix lähes joka aamu suoritti, huomasi hän Budapestin olevan suuren suuri kaupunki ja julkisen liikenteen vuorokausilippu oli oiva ostos. 

Aivan, ostaminen. Ihailen neitokaisten suhtautumista reissuunsa, sillä he eivät olleet ottaneet selville kohteistaan kuin hostellit ja niihin pääsemisen. Budapestissä tulikin yllätyksenä, että eurojen sijaan käytettiin Unkarin rahaa. Naiset kävivät automaatilla nostamassa niinkin suuren summan kuin 30 000... Rahaa. Myöhemmin heille selvisi rahayksikön olevan forintti.

Naiset lähtivät tutkimaan kaupunkia tarkemmin tiistaina keskipäivän tienoilla. Niin kuin kaikissa kaupungeissa Pisaa ja Livornoa lukuunottamatta, oli täälläkin mäki, jonka päälle piti päästä. Mäki taittui vain tällä kertaa linja-auton kyydissä. Mäen päältä avautuivatkin komeat näkyvät kaupungin ylle. Toinen ja viimeinen nähtävyys oli upea Budan linna. +39 asteen lämpö oli tällä kertaa ylitsepääsemätön ja väsyttävä. Illalla he yrittivät vielä ulkoilma-altaaseen viilentymään, mutta saapuivat juuri sen sulkeutumisaikaan. Päivän aikana SpongeBobilla kypsyi ajatus jättää todella pysäyttävän hajuiset kenkänsä ikuisiksi ajoiksi Budapestiin. Kiitos!

Keskiviikkona kuumuus yhä jatkui, vaikka Budapest vaihtui Bratislavan kautta Wieniin. Bratislava oli matkaajille vain ruokapaikka, mutta tarttui sieltä muutama vaatekappalekin muukaan. Wienissä SpongeBob ja Super-Heinix tapasivat monen kuukauden jälkeen tärkeän ystävänsä. Kutsutaan häntä nimellä Sissi. Sissi vei heidät kauniiseen kotiinsa, jossa koko perhe otti Suomen ystävät lämpimästi vastaan. Tämä oli majoituspaikkana ehdoton ykkönen!

Torstaina Sissi opasti matkalaisia tärkeiden nähtävyyksien luo. Wien koostui rikkaasta historiasta ja sen mukaisista rakennuksista. Aika kului kuin siivillä ja ilta oli jo aivan liian varhain. Päivässä parasta näytti kuitenkin olevan illalla Sissin kotona yhdessä tehty ruoka, joka nautittiin muun perheen kanssa.

Perjantaina päivä täyttyi yliopistosta, Schönbrunnista ja kahviloista. Schönbrunnin linna ja sen puisto vetivät kauneudellaan SpongeBobin ja Super-Heinix:n lähes sanattomiksi. Heistä Helsinki tuntui aina vain rumemmalta. Tämän päivän highlight oli kuitenkin yhteinen raamis Filippiläiskirjeen äärellä, vaikka ihanat kakut kahvilassa elävän pianomusiikin soidessa yrittivät antaa vastusta.

Aikaisin lauantaiaamuna reilaajat jättivät haikein mielin Wienin. Luulen, että Prahaan heillä ei ollut mitään odotuksia. Niin väsyneitä he olivat. Itse istuin junassa heistä myötähäpeän -matkan päässä, sillä naurua riitti. Alkuun näytti siltä, että he ovat kykenemättömiä kokemaan Prahaa lainkaan, mutta likainen hostelli kyseenalaisella kadulla ja ulkoilma tsekkiläisen ravintolaelämyksen jälkeen piristivät.

Oikeastaan se piristys oli komeat ja lahjakkaat katusoittajat. He kuuntelivat hymyssä suin puolisen tuntia. Tämän jälkeen he löysivät vielä viimeisen upean vanhan kaupungin ja linnan, mäen päällä. Jopa Super-Heinix:lle alkoivat ylämäet riittää. Alas tulleessaan he osuivat viinilasillisille kanadalaisten kanssa. Seurasi hyvin hauska keskustelu, jonka lopputulos oli toteamus, että suomalaisilla on kovin rehelliset kasvot. Ainakaan Super-Heinix ei pystynyt peittämään ajatuksiaan.

Sunnuntaina aamuvarhasella SpongeBob lensi takaisin Suomeen ja Super-Heinix junaili itsensä Sveitsin Berniin. Kahden viikon aikana kummatkin saivat enemmän kuin matkakohteilleen tai junille antoivat. Nämä kaksi toteuttivat unelmansa eivätkä he kahta sadepisaraa enempää kastuneet. Kaikki meni todella hyvin, ja SpongeBobin ja Super-Heinix:n sanojen mukaan he matkustivat kuin Jumalan kämmenellä. Terveisiä Suomeen!

Toimittaja