Viikko sitten pääsiäisviikonloppuna on kirkoissa ympäri maailmaa kuulutettu Jeesuksen ylösnousemusta. Kai voin sanoa, että näin kirkon työntekijänä, pääsiäinen on sesonkiaikaa. Pääsiäinen täällä on ollut aika erilainen, mutta arvokas ja inspiroiva. Kiirastorstaina syötiin yhdessä ehtoollisen jälkeen ja "liturgiassa" oli kohta, jossa tutustuttiin muihin seurakuntalaisiin. Ihan loistavaa! Pitkäperjantai oli todella arvokas ja pääsiäisyönä (siis lauantaina jo klo 17) sain saarnata!
Pääsiäisviikolla Fellergutin opiskelijatalo hiljeni, kun opiskelijat lähtivät lomille. Taloon kuitenkin jäi muutamia kavereita, joiden kanssa ollaan puhuttu uskosta ja uskontojen eroista. Aivan tajuton määrä! Tätä se on teologin elämä. Mut se on ollu hienoa, välillä vaan ärsyttävää, kun ei löydä sanoja englanniks. Keskustelut on kuitenkin antanu mullekin paljon, ja kunnioitus on ollu avainsana. Teologina oon myös törmänny omiin tiedollisiin rajoihini. Ehkä ironisestikin, ei oo kirkossa kuulutettu, että teologisessa opetettais Raamatun sisällön merkitystä.
Rupeen olemaan niin varma siitä (vuosien empiirisen kokemuksen pohjalta), että kirkossakin voisi kuuluttaa, että joka kevät tulee enemmän tai vähemmän kipeeksi. Ilma on kovin petollista täällä, petollisempaa kuin Suomessa, sanoisin. On joo hyvä ilma, +20, ihan shortsi-keli. Sit tulee pieni tuulenvire, joka vetää kananlihalle ja se oliki sit siinä: kurkkukivun alku.
Kirkossa ei ole kuulutettu sitäkään, etteikö suomalaisia lavatansseja voisi olla Keski-Euroopassa! Saksalainen ystäväni on aika liekeissä lavatansseista ja löysi Zürichistä sellaiset. Ennen tansseja treenattiin reilu tunti tangoa, humppaa ja jenkkaa, ja näillä eväillä pärjäs todella hyvin lauantai-illan tansseissa. Okei, lavatanssit täällä ei ollu magneetti, mutta siten lattialla oli tilaa loistaa! Ei sarkasmia, vaan oikeesti! Alte Testament, merci viu mau für den tollen Tanzabend!
Viime lauantai oli tanssien lisäksi kovin Suomi-painotteinen päivä. Suomalaisella kirpputorilla oli jotain niin taivaallista kuin lohikeittoa, Reissumiestä lohi- ja porotäytteellä, korvapuusteja ja simaa! Lisää juomia, tosin ei suomalaisia ollenkaan, maisteltiin espanjalaisen kaverin kanssa viinimessuilla. Ihan ensimmäiset mulle. Ei ollu mikään ryyppyreissu, vaan nyt oikeesti tiien, miks amarone -viinit on niin kovin kalliita.
 |
| Brugg-Aarau -väliltä |
Hmmm.. Ehkä tästä on vielä aivan liian aikaista puhua, mutta sanotaan nyt jotain, kun asiaa on niin kovasti kysytty, jo ennen lähtöä. Siis, että oonko jäämässä tänne. No, mitään ei oo vielä (suuntaan tai toiseen) kirkossa kuulutettu ;) Onkin aika otollinen aika vaikuttaa siihen, mitä syksyllä teen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti