Maailmassa monta superhyvää tyyppiä!

Ihan loistavaa! Suomi ja Ruotsi ovat nyt käyneet täällä! Saksa on jäänyt ilmeisesti pysyäkseen. Ja muitakin kansallisuuksia on osunut kohdalle.

Pari viikkoa sitten Saksasta muutti saksalainen mies meille asumaan. Hän on ilmeisesti jonkilainen johtajatyyppi pyykinpesukonefirmassa. Tosi kiva tyyppi, tekee vaan aika paljon töitä. Kaupan päälle saatiin hänen tyttöystävänsä, joka on täällä viikonloppuisin majaillut. Tää nainen pitää kukista paljon. Talon henkilömäärä on kasvanut myös vuokranantajan poikaystävällä. Kämppä alkaa muistuttamaan jo ihan oikeeta wg:tä!

Sitten odotettu vieraani, kummitätini, saapui Suomesta. Säät oli ihan todella hyvät, t-paita -keli ja aurinkoa pilvettömältä taivaalta. Paras vaellussää! Juran Weissensteinilta löytyi samalla sauvarinne, jota kävin myöhemmin hinkkaamassa. Kummitädin varjolla pääsin itsekin olemaan turisti omassa kylässäni ja Bernissä. Bernistä löytyi vielä tuntemattomia kolkkia ja Utzenstorfista sitäkin enemmän. Ensimmäistä kertaa tuli myös ulkoistettua ruokailuja. Ruuasta puhuttaessa, ihan mahtavinta oli tulla valmiiseen ruokapöytään, kun tarjolla oli perunamuussia ja lihakastiketta. A guetta!

Kun kummitäti lähti, vei hän mukanaan auringon ja seuraavana viikonloppuna tuli ensilumi. Olin kyllä tosi innoissani! Kaikki näytti niin erilaiselta, kauniilta. Lunta satoi pari päivää ja reilu 5 senttiä jäi hetkeksi maahankin. Ensilumen riemu tuli myös kalliiksi, kun en omistanut täällä minkäänlaista pipoa. Intersportista turkoosin pipon lisäksi, mukaan lähti kintaat, toinen pipo ja lämpösukat, jotka nyt odottaa Lapin matkaa.

Puolimaratonin jälkeen juoksin melkein samantien yliopiston maastomestaruuskisoissa. "Hienosti" irtosi kolmas sija ilman minkäälaista palkintoa. Hitsi. Ton juoksun jälkeen olikin ihan rikkipoikkihajalla, ja kerrankin osasin sanoa ei hiihtoharkoille. Lepäsin, ostin sauvat ja juoksin sitten mäkiä. Ja tänään, tiddidii: ylämäkijuoksukisa Gurtenille. 8,4km pelkkää ylämäkeä, korkeusero noin  300m! Suurin osa matkasta oli asfalttia, niin voitte ehkä kuvitella, että pohkeet oli aika jäykkää kamaa maalissa!

Tällä viikolla, to-pe, oli Ruotsin vuoro antaa parastaan. Hyvä ystäväni Ruotsista tuli Lausanneen tapaamaan ystäviään ja pääsin siihen riemuun osalliseksi. Ja missä seurassa sainkaan olla: havaijilainen huippu muotikuvaaja, tyttö Skotlannista ja poika Saksasta. Oli ihan parhaat 26 tuntia! Autokyyti odotti asemalla, majoitus+ruokaa=20Fr, egyptiläisiä herkkuja, juustofondue (vihdoinkin!), yöjuttelua. Perjantaiaamuna Ruotsi lensi jo aikaisin takaisin ja jäin hänen ystävien seuraan. Tavallaan oli randomia, mut tavallaan tuttua hengata aivan tuntemattomien ihmisten kanssa. Ja seikkailu, koska mulla ei ollu paluulippua takaisin! Aamupäivän metsäkävelyn jälkeen alkoi road trip ja lähdettiin viemään Havaijia ja Skotlantia Geneveen. Saksan kanssa käännyttiin takaisin Saksanmaan suuntaan ja mä sain ajaa autoa! Osaan vieläkin! Uskomattominta oli, että tää tuntematon kaveri antoi mun ajaa vanhempiensa autoa noin vaan. Aikamoista luottamusta! Uskomattomia tyyppejä vaan tulee vastaan! Jei! :)

Lisää highlighteja torstaista alkaen Suomessa ja Oloksella. Pliis, James Bond, tule mua vastaan! :D